26. tammikuuta 2011

rouvan eloa

viime viikon rannikkoa vallitsi vähintäänkin erikoinen sää, vettä satoi joka yö ja walviksessa sai kahlata polvia myöte vedessä. aamuisin oma makuuhuone oli nilkkoja myöten vedessä. hurraa eristeet! viime viikon arki-illat olimme mieheni kanssa ihmeissämme. ei ollut mitään akuuttia tekemistä. oli istuttuva sohvalla ja katsottava telkkaria. oli tehtävä ruokaa ja käytää koiria lenkillä. viikonlopuksi saimme vanhan ystäväni miehensä kanssa kylään. oli aivan mahtava viikonloppu ja tekemistä. perjantaina vietimme yhden ystäväni yllätyshäitä, päivässä järjestettyjä.

bum! ja tuli maanantai. elomme sai taas potkun ahteriin ja puuhaa riittää niin kauan kuin päiviä namibiassa. muutto on siis edessä. vielä en uskalla uudesta kotimaasta sen enempää sanoa, koska se ei ole aivan täysin varmaa, niin varmaa kuitenkin, että muuttoa järjestellään parasta aikaa.

myolla on vielä kirjastoprojekti kesken. kaksi uutta luokkaa aloittivat maanantaina. voi kiesus sentään, kun ne nelosluokkalaiset ovat vielä niin pieniä ja suloisia. haikeus kaihertaa mieltä enemmän ja enemmän. onneksi meidän pirpanat myolla ovat edelläkävijöitä moneen muuhun samanikäiseen lapseen verrattuna. monella on sähköposti ja viikottainen mahdollisuus käyttää nettiä.

tänään juhlistamme australian päivää. kutsussa kehoitettiin pukeutumaan vihreään ja kultaan, mistä seuraa palkinnoksi kasvomaalaus. minun vaatekaapista ei vain löydy mitään paitti vihreät shortsit, ne saa kelvata. viime kerralla tämä aussi pyysi pukeutumaan mustaan, keltaiseen ja punaiseen tai vaihtoehtoisesti merirosvoksi. ne, joilla oli mustaa, keltaista ja punaista saivat kuulla saksan historiasta luennon, siitä rumasta historiasta. saas nähdä mitä tänään tapahtuu.

ps. tämän päivän olen viettänyt kahteen asti sängyssä potemassa päänäsärkyä, tosin stieg larsson onnistui hämäämään hyvin ja niinpä trilogian kakkososa vei minua ihan kuusnolla. kolmelta oltiin kiltisti koirien kanssa agilityssa ja hilda loisti taas tähtenä, helmikuussa on luvassa agility-kisat. peukut pystyyn, että olisimme silloin vielä täällä.

Ei kommentteja: