melkein matkalla...

huomenna keskiviikkona kutsuu taas maantie, aamulla lähden seitsemän aikaan kotoa ja määränpäässä olen torstain puolella ennen kolmea iltapäivällä. kilometrejä on taas vastassa tuhansia.

en voinut kieltäytyä kutsusta lähteä kap kaupunkiin, en tiedä kuinka siitä voi kieltäytyä. lähden matkaan edellisellä roadtripillä tutuiksi tulleiden kahden tytön kanssa, neljänneksi lähtee windhoekissa asuva tyttö, jonka olen tavannut muutamia kertoja. tällä kertaa matka taittuu bussilla. pitäisi olla ns. luksusluokan busseja, joissa voi nukkua. mutta nämä bussit pysähtyvät joka paikassa joka vastaan tulee. matkasta tulee varmasti kiintoisa.

kuten ehkä aiemmista postauksista voi olettaa, olen ollut tosi hyvällä mielellä viime aikoina. vihdoin asiat alkavat hahmottumaan, vaikkei ft-tutkintoa olekaan vielä hyväksytty saatika työluvasta olisi tietoakaan. tällä hetkellä tärkeintä on päästä laittamaan itsensä likoon, tehdä hyödyllistä ja arvokasta ympäristölle. reilun viikon päästä aloitan liikunnan ohjaamisen ja kirjastotuntien pidon. tohkeissani olen kaikenlaista lapsia varten suunnitellut. olen "töissä" kolme päivää viikossa, ma, to&pe. keskiviikot pyhitän koirien agilitylle. lapset ovat 10-16-vuotiaita.

niin ja tällä hetkellä on tärkeää myös tempoa niitä ovia ja kurkotella kuihin. nauttia elämästä, nyt siihen on mahdollisuus.

ihanaa on myös se, että minun lähtiessä jää mies kotiin eli koirat ovat hyvässä hoidossa ja ihan omassa kotona. koska jos jotkut niin nuo mussukat ovat ihan ehdoton päivieni ilo. koirat kaatoivat tänään pyykinkuivaustelineen, hilda riemastui ja otti pyykkipojan riepoteltavakseen, minä sadatellen korjasin pyykkejä takaisin ja nostelin pyykkipoikia takaisin koriinsa niin arvatkaas mitä ihanuus-mara teki?? se kävi hakemassa hildalta sen pyykkipojan pois ja toi sen minulle. mikä muru!! aamulenkillä tänään martti koki taas aikamoisen jekun hildalta. maran pahana tapana on paimentaa hildaa välillä turhankin rankasti. jos hilda jää jonnekin kupeksimaan alkaa martti vaanimaan ja hyökkää hildan kimppuun hildan juostessa luokseni. hildaa tämä ärsyttää suunnattomasti. se on yrittänyt kaikenlaista välttääkseen hyökkäykset ja viimein onnistui tänään. martin hyökätessä hilda kiihdytti vauhtiaan, väisti marttia oikealle ja heti perään vasemmalle eli siis harhautti oikein kunnolla. mara meni ansaan ja hilda selvisi hyökkkäyksettä. oli se niin mainiota katseltavaa, koska mara oli ihan ihmeissään harhautuksesta ja hilda vain tyytyväisenä hidasti vauhtia lähellä minua ja alkoi nuuhkimaan hiekkaa. semmoisia koiraperhekuulumisia.

taidan pikkuhiljaa mennä unten maille odottelemaan nukkumattia ja pakata vielä viimeiset tavarat. hiljaisuutta voi taas kestää jonkin aikaa, vaikka toisaalta meidän hotellissa olisi ilmainen netti, mutta taidanpa silti jättää koneen kotiin.

oikein mukavaa viikkoa!!! palaan siis ensi maanantaina kotia joskus illalla!!