keskiviikko - yllätysten ilta

päivä sujui miten sujui. ihan hyvin kuitenkin. sain käytyä asioilla, koirat olivat kiltisti autossa sillä välin. auringonlaskun aikaan lähdin uhkarohkeasti kahden koiran kanssa rannalle. kun saavat olla vapaana, kaikki sujuu jotenkin, mutta itse rannalle meno talutushihnoissa olikin hieman haastavampaa. vaatii paljon puhisemista, kymmeneen laskemista, tilanteen hallintaa (pahasti hakusessa) sekä luovaa ajattelua, joka tässä tapauksessa oli niinkin luovaa, että hilda kulki loppumatkan kainalossa. no, ehdittiin just ja just ennen aurinkon katoamista kokonaan.


heti auringon laskettua taivas oli yllättävän valoisa ja alkoi sitten pikkuhiljaa taas punertaa.



hahaa. sainpas linnunkin ikuistettua. taitaa olla kurki. ???.


väliin muutama koiraotos taas. blogini kuvat taitavat käsitellä koiria, hiekkaa ja käsivaralla napattuja pariskuntakuvia...


onnekseen hilda osaa olla niin hellyyttävän suloinen. tuhisee ja hiljaa kuorsaakin välillä. hilda näyttää välillä rottweilerin ja saksanpaimenkoiran sekoitukselta, minikoossa vain ja toisinaan taas ylikasvaneelta chihuahualta. pitänee yrittää ikuistaa chihuahuahetki.



osataan me tehdä vielä muitakin juttuja kuin koirajuttuja. keskiviikosta on tullut yllätysilta. mies tai minä keksii jotain pientä kivaa puuhaa keskiviikkoillaksi. alla odotan jo kärsimättömästi autossa. oli miehen vuoro järjestää yllätys.



kalaravintola!!! täynnä erilaisia mereneläväherkkuja.


eilen sain myös simpukka-annokseni täyteen. minulla on pahana tapana innostua jostain ruuasta niin paljon, että syön sitä kunnes tulee överit. en tarkoita että yhdellä kertaa liikaa, mutta useina kertoina monena kertaa peräkkäin. eli tässä tapauksessa olen tilannut simpukoita alkuruuaksi lähes aina täällä olon ajan. eilenkin. mutta nyt tuli loppu. ehkä sitten vuoden päästä taas.



miehellä oli pääruokana grillattua kalaa ja katkarapuja sekä superherkullista porkkanamuhennosta ja pinaattia. nam! minä söin grillattua kalaa sekä grillattua mustekalaa salaatilla. hyvää oli sekin. sekä jälkkäriksi aivan ihanaa suklaatoffeevanukasta vaniljajäätelöllä.



muut pöydät ja tuolit laitettiin pinoon jo. olimme illan viimeiset asiakkaat. ehkä oli tarve nauttia hetken rauhasta, ihan vaan kahdestaan.




tänään olisi vuorossa makaronilaatikon tekeminen (miehelle vkl-ruokaa), huomiseen suomineitojen iltamaan vuohenjuustopiirakan leipominen. en vaan löydä täältä siihen tarvittavia auringonkuivattamia tomaatteja muuta kuin öljyvinaigretessa. turhan etikkaista minun makuuni. ehkä jos niitä hiukan huuhtoisi vedessä. niin ehkä voisivat hieman muuttua vähemmän etikkaiseksi. tai sitten maku lähtee kokonaan.

tänään soitan illalla myös kotia. ehkä tulee ratkaisu siihen saadaanko me kesäpoika tänne. rakas pikkuveli olisi kovasti tulossa, mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. meidän kanssa pikkuveli voisi lentää. elokuussa pitäisi kuitenkin aloittaa taas koulu suomessa ja lentää takaisin ja yksin se on turhan pitkä matka. meillä olisi kyllä varmasti kaikenlaista mukavaa puuhaa täällä. vesipuisto, aquarium-museo, käärmepuisto, kameliratsastus, delfiinien bongaus ja delfiiniristeilyt, kuivunut joki, merenrantakävelyt, luonnonpuistot ja tietysti pikkuveljeä varmaan eniten kiinnostavat dyyniajelut autolla ja mönkijöillä.

tänään paistaa aurinko, vaikka onkin aika kylmä tuuli. jos vähän saisi väriä kasvoille. alkaa jo huolettaa, että ollaanko me yhtä valkoisia kesäkuussa suomeen tullessa kuin helmikuussa sieltä lähtiessä.