11. toukokuuta 2009

urhea minä!

päätin lähteä ensi viikonloppuna windhoekiin. ihan ittestään. mara ja mies saa jäädä kotia. ehkä teen miehelle makaronilaatikkoa jääkaappiin ihan kaiken varalta. windhoekissa on perjantaina suomalaiskaunottarien tapaaminen. odotan oikein sitä tapaamista. onnistuin vielä buukkaamaan itseni suomalaistyttösen sohvalle yöpymään, kimppakämppään. kivaa!! voi fiilistellä omia kimppakämppäaikojaan! ja tavata nuoria ihmisiä!!

lauantaina tapasin silloisen ehkä uuden tyttökaverin, josta tuli oikea tyttökaveri. vaikkemme toisiamme sen kummemmin etukäteen tunteneet puhetta riitti pitkälle yöhön saakka. ihana oli puhua kaikkia tyttökaverijuttuja, joita ei miehen kanssa huvita puhua. oli myös oikein valoittavaa puhua tai ennemminkin kuunnella näitä eri värisiin ihoihin liittyviä juttuja. tyttökaveri on kapkaupungista etelä-afrikan puolelta ja ollut namibiassa viikon kauemmin kuin me, joten siinäkin mielessä meillä on jotain yhteistä tuon yhteisen ammatin lisäksi. kovasti suunniteltiin sushi-iltamia, rullaluistelua, spinningia ja kameliratsastusta sekä vaellusretkiä. ihanaa, kun on tyttökaveri täällä.

sain juuri varmistettua maralle hoitopaikan, koska me tullaan SUOMEEN IHAN PIAN! se on nyt melkein varmaa jo, niin varmaa, kun mieheni kanssa asiat voi olla. ikinä ei nimittäin voi tietää mitä seuraavana kuukautena, viikkona, päivänä tai edes tuntina tapahtuu. kesäkuussa joka tapauksessa on tarkoitus tulla ja olla siellä 6.6 - 28.6. en ihan osannut odottaa, että näin pian tullaan käymään, mutta en kyllä meinaa kieltäytyäkään. toisaalta arveluttaa tulla käymään näin pian tänne saapumisen jälkeen. juuri, kun sopeutuminen on päässyt käyntiin edes jotenkuten. mutta onhan sitä sitten ainakin vuosi aikaa taas sopeutua ja olla. ihan mahtavaa suomeen tulemisessa on se, että pääsen osallistumaan rakkaan ystävän häihin. ja tietysti ihan mahtavaa on myös se, että näen kaikki ihanat ihmiset. ainakin toivottavasti. toisaalta välillä tuntuu, että en edes ole niin kovin kaukana, koska yhteyden pitäminen on niin helppoa, mutta ei mikään vedä vertoja nenä nenää vasten - tapaamiselle.

tänään on siivouspäivä. talo on taas niin täynnä hiekkaa, että voisi kuvitella olevansa rannalla. hiekan eliminointi odottaa.

oikein loistavaa viikkoa!

1 kommentti:

Katsan blogi kirjoitti...

No todella urhea, onnea ! Ootko varma että haluat mennä yksin... ? (Meitä vähän pelottaa täällä). Mutta pidä toki hauskaa ja nauti ystävistäsi, niitä tarvitaan aina. K