oi lokakuu!!

oi 45 kirkuvaa ihmisen alkua. tai taisi niitä enemmänkin olla. minä olin ihan pyörryksissä. voiko kaikki lapset saada hiljaiseksi? voiko joku kertoa minulle kuinka se tapahtuu?? hahaa, tänään oli todellakin ensimmäinen päiväni MYO:n palveluksessa vapaaehtoisena. jos lyhyesti kertoisin vielä MYO:sta jotain. MYO=mondesa youth opportunities elikkä mondesa on lähinnä mustien asuinalue, alueella asustaa 25 000 ihmistä, suurin osa asukkaista on köyhiä, todella köyhiä. meidän mara on mondesan poikia. MYO haluaa tarjota koulussa parhaiten pärjääville lapsille lisäopetusta. valtion koulut ovat namibiassa heikkoja tasoltaan, joten siellä ahkerasti opiskeleville ei välttämättä aukene samoja jatkokoulutusmahdollisuuksia kuin yksityiskouluista valmistuville. suurin osa oppilaista reputtaa viimeisenä vuotenaan englannissa ja matematiikassa. MYO tarjoaa koulun jälkeen siis lisäopetusta. MYO:n opettajat ovat päteviä (paitis minä liikunnassa) ja tunnit keskittyvät matikkaan, enkkuun, elämäntaitoihin, musiikkiin ja liikuntaan. liikuntaa peruskouluissa ei ole ollenkaan. joten siinä riittää siinäkin saralla haastetta.

kohtasin tänään kaksi luokkaa, viides -ja kasiluokkalaiset. koko luokan kerrallaan. eli reippaat 22 oppilasta tunnillaan. meillä on käytössä ylläriylläri hiekkakenttä!! ja lentopalloja. siinäpä ne ja sitten tietysti loputon mielikuvitus. lapset olivat tietenkin aivan ihanan suloisia, teräviä, haasteellisia ja välillä vähän vaikeitakin. toiset opet varoittivat minua jo etukäteen juurikin tästä lasten fiksuudesta. he kutsuvat lapsia timanteiksi, jotka on noukittu joukosta. korvaani se kuulostaa julmalta, mutta toisaalta vain koulutuksella ja määrätietoisuudella voi päästä yläs sukupolvia jatkuneesta köyhyydestä. kaikki lapset eivät asu edes mondesassa vaan niin sanotuilla epävirallisilla aluiella eli ihan puskissa joten varmasti kaikki apu on enemmän kuin tarpeeseen.

ja voi itku, kun oli mahtavaa tuntea itsensä hyödylliseksi ja saada lapset pelaamaan ja nauramaan. mitään sen kummempaa ei edes tänään tehty, yritin opetella nimiä (voin kertoa, että siinäkin on jo ihan mukavasti haastetta), opeteltiin mustekalapeliä, oli muuten vitosista ihan huippu peli ja pelattiin hieman lentopalloa niin ja tietysti hiukka venyteltiin. voi lapset lapset!!! käykää ihmeessä tutustumassa MYO:n kotisivuihin, linkitän sen tuohon sivupalkkiin.

päivällä oli myös jo jopa kuuma niin, että miss jennin posket punoittavat nyt ihan huolella. huomenna pitää muistaa aurinkorasva. kyllä se kesä sieltä tulee ja teille sinne pohjolaan saapuu talvi. lällällää. sori, mutta oli ihan pakko. on täällä kärvistelty jo niin kauan kylmyydessä ja harmaudessa.