17. lokakuuta 2009

TIA

this is africa, sitä on tullut hoettua viime päivinä mielessä ja ihan ääneenkin. onneksi sentään aurinko paistaa tänään ja tuuli on hieman laantunut. kotikin saatiin eilen puunattua siivoksi, mutta vain hetkeksi. koirista lähtevä karvan määrä ylittää jo ymmärrykseni. tekisi mieli luovuttaa taistelussa. mustia vaatteita on ihan turha ottaa kaapista esiin. harmahtavat toimivat tällä hetkellä.

eilen mieleni sai matalaksi jo toistamiseen tämä namibialainen käytäntö tutkintojen hyväksymisessä. omani sai siis uudemman kerran hylkäyksen. en ole kuulema tarpeeksi pätevä ja ihan vain siitä syystä, että olen opiskellut vain 3,5 vuotta. namibian standardejen mukaan fysioterapeutin tutkinnon tulee olla neljä vuotta. ilman poikkeuksia. opintopisteitä taikka opiskeltuja tuntimääriä ei tunneta. vain vuodet määrittävät. ensi vuonna ehkä tulee uusi laki, jossa tutkinnot hyväksytään opiskeltujen tuntejen perusteella. sitä siis odotellessa. mutta sanonpahan vaan, että sieppaa niin paljon. asiaa yhtään enempää kuin 5 sekuntia ajateltuani olen jo ihan raivon partaalla ja kiroan tämän maan alimpaan kerrokseen. ja puhisen mielessäni, että nyt kyllä ymmärrän miksi namibiaa on kehitysmaa.

mielenterveyteni pelastaa onneksi MYO, nykyinen "työpaikkani". kiitokset kuuluvat järjestölle, että ottivat minut mukaan porukkaansa. joulukuuhun saakka saan pidettyä itseni kiireisenä, lupauduin tekemään pienimuotoiset terveystarkastukset lapsille, lähinnä painon ja pituuden mittaamista ja ryhtitarkastuksia. nyt suunnittelen kuinka tarkastuksen dokumentoin, millaiset yhteenvedot niistä teen sekä samalla etsin tietoa normaaleista pituus -ja painokäyristä. useat MYO:n lapset ovat todella lyhyitä, luulisin, että ongelma piilee hyvin pitkälti puutteellisessa ruokavaliossa. lapset tarvitsisivat myös näkö - ja kuulotarkastuksia. mutta tässä kohtaa nousee esiin kiusallinen ja vakava pulma. mitäs sitten, kun huomataan, että joku lapsista ei näe tarpeeksi hyvin tai jos jollain on selkärangassa jotain epänormaalia? asia voidaa tuoda julki, mutta kuka ostaa lapselle silmälasit, maksaa silmälääkärin jne? lasten perheillä on hyvin harvoin rahaa, julkinen terveydenhuolto ei tue tämmöisissä tapauksissa. kuka siis ottaa vastuun jos perhe ei siihen voi? keskipalkat mondesassa pyörivät 1000-2000 namibian dollarin paikkeilla, eli ehkä 80-160. siitä pitäisi maksaa vuokra, vesi, sähkö, ruoka jne... eilen olin valvomassa life skills- tuntia. seiskaluokkalaiset tekivät pareittain budjetteja. suurin osa oli arvioinut ruokaan menevän 200-250 dollaria kuukaudessa eli alle 20 euroa. voitteko kuvitella? rahamäärä, jonka minä käytän pari kolme kertaa viikossa täällä käydessäni kaupassa. enkä kuitenkaan osta aina kaikkein kalleinta ruokaa.

viikonloppuna on tiedossa agilitya, toivottavasti aurinkoa, hyvää seuraa ja hengailua!

voikaa hyvin. nauttikaa viikonlopusta!

ja ainiin, vielä edelliseen postaukseen liittyen, ekologisesta jalanjäljestäni muodosti suurimman (lähes 60%) osan liikkuminen. pajero ja lentokoneet. nuo paheeni.

5 kommenttia:

... kirjoitti...

Hyvin mielenkiintosta lukea tata blogia, olet kylla rohkea tyyppi :)
Aikasempaan juttuun viitaten tuli peleista ja leikeista mieleen kapteeni kaskee ja sitten semmonen minka nimea en tieda/muista, mutta soveltuu isolle ryhmalle lapsia myos pienessa tilassa ja jos syysta tai toisesta haluaa valttaa suurempaa riehumista...;P : 2 tai useampi joukkuetta jotka seisovat jonossa haara-asennossa, jonon ensimmaisella pallo. Palloa kuljetetaan taaksepain jalkojen valista niin etta lapset pysyvat paikallaan. Jonon viimenen juoksee aina ensimmaiseksi pallon saatuaan jne. Voittajajoukkue on se, jonka jono menee ensin ympari.

Savu kirjoitti...

Hei taas! No harmi tuota tutkinto hommaa, grrr. Piti vastata jo aiemmin kysymykseesi: me emme ole asuneet namibiassa, oleilleet max 7 vk kerrallaan tutkimus/opetushommissa (mieheni Unamissa, itse post doc tutkimusta tekemässä). Ja tietysti olemme lomailleet siellä ihanissa maisemissa. Toivottavasti taas pian :) Tulimme viikonloppuna Suomen lomalta Afrikan kotiin taas. Oli ihana tulla kesään..!

Savu kirjoitti...

lisäys edelliseen vielä; iso GRRR tuohon jatkotukimushommaan myös. Välillä turhauttaa ja raivostuttaakin katsoa, kun ihmiset kärsivät, ja sitten odottavat ja odottavat esim lääkäripalveluja, kiltisti ja kärsivällisesti, pahojenkin vaivojen kanssa. Leikeistä tuli mieleen lähinnä ystäväni Anu joka on ollut namibiassa harkkarina, vinkkaan hänet tänne blogiin kans :)

jenni kirjoitti...

jos sinulla olisi tutkinnin suorittaminen venähtänyt, niin olisitkohan afrikkalaisen käsityksen mukaan ylipätevä? :)

jenni kirjoitti...

...sanoi... kiitos sanoistasi ja pelivinkeistä!

savu - turhautumia tulee joo, vaan ihmeen vähäksi aikaa ne jää mieleen kummittelemaan. vihdoin paistava aurinko tekee niin hyvää!

jenni - niinpä, en tiedä. mutta sitä mekin ollaan pohdittu. matti olisi näin joku superinsinööri, koska oli koulun kirjoilla 7 vuotta ja siihenhän syynä oli vain laiskuus opin-työn tekemisessä.