1. lokakuuta 2009

oi lokakuu!!

oi 45 kirkuvaa ihmisen alkua. tai taisi niitä enemmänkin olla. minä olin ihan pyörryksissä. voiko kaikki lapset saada hiljaiseksi? voiko joku kertoa minulle kuinka se tapahtuu?? hahaa, tänään oli todellakin ensimmäinen päiväni MYO:n palveluksessa vapaaehtoisena. jos lyhyesti kertoisin vielä MYO:sta jotain. MYO=mondesa youth opportunities elikkä mondesa on lähinnä mustien asuinalue, alueella asustaa 25 000 ihmistä, suurin osa asukkaista on köyhiä, todella köyhiä. meidän mara on mondesan poikia. MYO haluaa tarjota koulussa parhaiten pärjääville lapsille lisäopetusta. valtion koulut ovat namibiassa heikkoja tasoltaan, joten siellä ahkerasti opiskeleville ei välttämättä aukene samoja jatkokoulutusmahdollisuuksia kuin yksityiskouluista valmistuville. suurin osa oppilaista reputtaa viimeisenä vuotenaan englannissa ja matematiikassa. MYO tarjoaa koulun jälkeen siis lisäopetusta. MYO:n opettajat ovat päteviä (paitis minä liikunnassa) ja tunnit keskittyvät matikkaan, enkkuun, elämäntaitoihin, musiikkiin ja liikuntaan. liikuntaa peruskouluissa ei ole ollenkaan. joten siinä riittää siinäkin saralla haastetta.

kohtasin tänään kaksi luokkaa, viides -ja kasiluokkalaiset. koko luokan kerrallaan. eli reippaat 22 oppilasta tunnillaan. meillä on käytössä ylläriylläri hiekkakenttä!! ja lentopalloja. siinäpä ne ja sitten tietysti loputon mielikuvitus. lapset olivat tietenkin aivan ihanan suloisia, teräviä, haasteellisia ja välillä vähän vaikeitakin. toiset opet varoittivat minua jo etukäteen juurikin tästä lasten fiksuudesta. he kutsuvat lapsia timanteiksi, jotka on noukittu joukosta. korvaani se kuulostaa julmalta, mutta toisaalta vain koulutuksella ja määrätietoisuudella voi päästä yläs sukupolvia jatkuneesta köyhyydestä. kaikki lapset eivät asu edes mondesassa vaan niin sanotuilla epävirallisilla aluiella eli ihan puskissa joten varmasti kaikki apu on enemmän kuin tarpeeseen.

ja voi itku, kun oli mahtavaa tuntea itsensä hyödylliseksi ja saada lapset pelaamaan ja nauramaan. mitään sen kummempaa ei edes tänään tehty, yritin opetella nimiä (voin kertoa, että siinäkin on jo ihan mukavasti haastetta), opeteltiin mustekalapeliä, oli muuten vitosista ihan huippu peli ja pelattiin hieman lentopalloa niin ja tietysti hiukka venyteltiin. voi lapset lapset!!! käykää ihmeessä tutustumassa MYO:n kotisivuihin, linkitän sen tuohon sivupalkkiin.

päivällä oli myös jo jopa kuuma niin, että miss jennin posket punoittavat nyt ihan huolella. huomenna pitää muistaa aurinkorasva. kyllä se kesä sieltä tulee ja teille sinne pohjolaan saapuu talvi. lällällää. sori, mutta oli ihan pakko. on täällä kärvistelty jo niin kauan kylmyydessä ja harmaudessa.

7 kommenttia:

Katsan blogi kirjoitti...

Kuulostaa ihanalta ! Kiva varmasti kun on tekemistä vaikka tosin aika haasteellista. EI mitään leikkikaluja mutta niin siitä vaan keksimään sitten. Vau ! Matkanne oli varmasti upea. Olen ollut itsekin melko kiireinen viime aikoina ja siksi kommentit on jääneet tosi vähille, luettu kuitenkin on. Kerro Matille kovasti terkkuja !K

Savu kirjoitti...

Hei! Ja oi ihanaa, löysin lauantai aamun blogisurffailussa tänne, ihanaa! Terveiset naapurimaasta, aavikon laidalta :) (tosin ollaa vielä pari viikkoa kotimaassa) Namibia on meille myös tuttu ja rakas maa..!

jenni kirjoitti...

K - terveiset kerrottu! ja juu minä vasta voisinkin kunnostautua kommentoinnissa, yritetään!! mutta joka päivä luetaan uusimmat kertomukset.

Savu - tervetuloa lukijaksi!! kävinkin kurkkaamassa jo sinun blogiasi ja taidanpa alkaa lukijaksi. on valaisevaa lukea toisten kokemuksia täältä kauriin kääntöpiirin liepeiltä. milloin olet asunut namibiassa?

Riina kirjoitti...

Olet varmasti ihan huippu ope positiivisine asenteinesi! Lapset on takuulla suhun ihan heikkoina! Täällä toisen mantereen ope katselee kokeen korjaamisen lomassa ikkunasta räntäsadetta ja Jari on koko viikonlopun kyntänyt, ennen kuin pellot jäätyy. Että vähän erilaista menoa, elämä on kuiteskin ihanaa, myös täällä ;)

jenni kirjoitti...

R - oih! kuvittelen sinut sinne tupaan kuuman kupposen kanssa tarkistamassa kokeita ja vilkuilemassa ikkunasta ulos kyntävää miestä. ikävä ihan tulee. voikaa hyvin ja nauttikaa syksystä!! armille ja aatokselle isot halit.

Jukka kirjoitti...

Onnea uuteen työhön, kuullostaa tosi hienolta! :) Itekin oon löytänyt itsestäni ihan uuden puolen...en oo ennen löytänyt itseäni koulukirjojen parista vapaa-ajalla!

jenni kirjoitti...

J - nii-in. pitää vaan löytää se oma juttu niin alkaa kiinnostamaan opiskelu ja motivaatio pysyy korkealla, ainakin jonkin aikaa. heidille terkkuja!