rukouksiini taidettiin vastata. kiitos air namibian vietämme yhden yön vielä kapissa. eikä ihan missä vaan, vaan spiersin viinitilalla. en valita ollenkaan. matkaa tosin on niin paljon itse kaupunkiin, että vietämme illan viinitilalla. vaadin juuri miestäni hakemaan pullollisen kuohuvaa, huoneessamme on iso kattopatio, auringonlaskuun on mukavasti aikaa. nyt nautitaan!!
hermoja raastavan päivän jälkeen ei voi enää muuta kuin rentoutua. lentokentällä saimme ensin odotella myöhässä olevaa konetta, minkä jälkeen pääsimme koneeseen tunniksi istumaan, kone purettiin jälleen ja hetken päästä saimme tiedon siitä, että tänään ei enää namibiaan lennetä hydraulijärjestelmän vuodon takia. siitähän se kuhina ja kaaos sitten alkoivatkin. kukaan ei enää tiennyt mitään mistään. mutta ovelat me järjestäydyimme niin, että pääsimme itse asiassa ihan ihka ensimmäisinä viinitilalle lähtevään bussiin.
huomista on vielä turha elää, mutta kiirettä tulee pitämään, tiedossa on muun muassa vanhempainilta miss jennin johdolla, jos me sinne namibiaan joskus ehditään. karvakorviakin on jo ihan liian ikävä, mutta onneksi ovat hyvässä hoidossa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti