niin taisi martti ja hildakin viihtyä kahdestaan kotona.
sinne meni viehättävä kirja tippi-tytön elämästä namibiassa. nooh, jäi meille muistoksi vielä muutama sivu.
ihan vaan piti käydä poikia moikkaamassa jettyssä, venähti hieman, viihdyttiin melkeinpä liian hyvin.
2 kommenttia:
Oi voi, tuota mulla ei ole koiran omistajana ikävä. Pitäkää hauskaa puluseni!
oijoi. niin, mutta se on ainakin meillä vielä todellisuutta. aina saa jännätä, että mitä on tuhottu, vaikka kuinka yritetään piilottaa kaikki tuhottava. kävin kattoo sun matkakuvat, aika paratiisimaista ja niin kaunista.
Lähetä kommentti