kiitokset kaikille onnitteluista. täytyy taas totutella tähän uuteen ikään. ei kai sillä niin eroa ole onko 28 vai 29, mutta kun se 30 häämöttää jo ihan siinä lähellä. ja sitten iskee pieni paniikkiahdistus. missä on ura, missä on lapset, missä on se ja se ja se?? täällä sitä nyt ns.työttömänä hoidan koiriani, jossain tsiljoonan pitkän matkan päässä paikkaa, jossa voisi olla vielä mahtava työpaikka ja koulutusmahdollisuudet. aarrgh! no, ehkä kolmen vuoden päästä olen saanut tehdä täälläkin töitä ja edetä johonkin suuntaan. kaippa se tuo työ määrittelee minua paljon ja sillä mittaa omaa onnistumistaan. vaikka eihän se niin mene, ainakaan aina. oravanpyörästä hyppääminen pois tekee hyvää ja on terveellistä. mutta onko oman työuran uhraaminen toisen työuran vuoksi järkevää??? tuskinpa vaan. mutta mitä sitä ei tekisi rakkaansa vuoksi?
eilen meillä oli hauskaa. keksittiin leipoa maralle ja hildallekin kakku, jogurttia, jauhelihaa ja makkaraa, koristeena muutama puruluu. maistuisko??
toiset odotti ihan kuola poskella. vahtivat kakkuaan silmää räpäyttämättä.
ja kun lupa tuli niin tasa-arvoisesta jaosta ei ollut tietoakaan. martti sen taisi vetäistä kahdella haukulla. hilda-parka. ei se edes puruluuta onnistunut saamaan.
juhlatunnelmaa upeilla partylaseilla.
kakku a la pikkuveli. 29 kynttilää löytyi kakusta!! ja sain ne kaikki puhallettua yhdellä kertaa.
pikkuveli maistoi elämänsä ensimmäisen osterin ja kuulema myös viimeisen.
kuumuus jatkuu vaan. neljäs päivä menossa tätä lähes sietämätöntä kuumuutta. tuuli on polttavan kuumaa ja hiekka pöllyää joka puolella ja joka paikkaan. sisätiloissa ollaan lähes koko ajan oltu. eilen vierailtiin swakopin käärmepuistossa. musta mamba ja eri kobrat tuli nähtyä, toivottavasti en tapaa niitä enää uudelleen.
nauttikaa kesästä ja syökää mansikoita ja herneitä minunkin puolesta ja erityisesti uusia perunoita!!
9. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
hahaa ! iski se sitten sullekin, kolmenkympin kriisi... mulle se tuli vaan paljon aiemmin (25-v.) mutta hei, selviät kyllä ! Ja mun mielestä toi on hyvä ratkaisu lähteä maailmalle vaikkakin toisen työn mukana. Varmasti saat sinäkin siellä töitä tehdä. Nauti vaan olostasi ihan rauhassa. Kyllä sä kaikki ehdit mitä "listassasi" oli kirjoitettuna mm. lapset jne. Päälle kolmenkympin huomaat ettet edes enää laske montako kynttilää pitää kakussa olla. Tää kohdalla oleva ikä on paras ikä. Ota vaan iisisti, näin on nyt tarkoitettu. terkkuja ! K
heh! kyllä mullakin oli jo silloin 25 vuoden ikäisenä hullu kriisi. luulin olevani silloin varhaiskypsä ja potevani jo tota 3-kymppistä. no, ei tässä niin kauheasti ole kriiseilty. välillä on ihan hyvä vaan käydä läpi omaa eloaan ja tavoitteitaan, eiköstä vaan?
Joskus mennään niiden kumppanin tavoitteiden perässä ja toisinaan se rakas tulee perässä! Elämä on erilaisia tavoitteita, haaveita ja pyrkimyksiä. Oma oppiminen ja elämänkokeminen kuitenkin - sekä perässä että edellä menijällä.
Elämän jälkipuoliskolla voi sitten tehdä tilinpäätöstä, aina kriisin iskiessä, mikä meni syteen, mikä saveen.
MYÖHÄSTYNEET SYNTTÄRIONNITTELUT JA ISOT HALAUKSET.
T.M&M
kiitos, kiitos!!
Lähetä kommentti