aavikolla ilman vettä

pari päivää pikkaisen vuotanut putki paukahti eilen iloiseisesti kahdentoista aikaan yöllä. onneksi pelastavat putkimiehet saapuivat ovelle jo ennen yhdeksää, herättäen minut, nyt kuuluu paukutusta ja toivo elää, että vettä saadaan ihan pian.

kieriskelin eilen dyyneillä ihan liian kauan, olin yltä päällä hiekassa ja olen vieläkin. sillä vitkuttelin suihkuun menoa, vettä löysin yhdestä pullosta sen verran, että sain kupillisen kahvia ja hampaat pestyä. yleensä meillä on aina pari kanisteria vettä, juotavaksi ihan sitä pullovettä. muutaman päivän kauppalaiskuus on vähentänyt vesivarat. ja jäipä minulla myös silmälasit windhoekiin tiistaiaamuna, ilman niitä on menty, pelkillä piilareilla ja iltaisin miehen iloksi ja kauhuksi vanhoilla aurinkolaseillani, joissa on vahvuus. mutta tuo piilareiden käyttö vaan vaatii harrasta ja huolellista käsienpesua. koirien juomakipotkin ovat tyhjinä. naapuriin tarttee varmaan siis mennä.

putkimies kävi just huikkaamassa, että ei ookaan ihan pikkujuttu. apua. mutta olisiko voinut uskoa, että apu tulee ihan samantien? ennen kuin ehtii edes kaivata sitä. pisteet namibialle siitä, apu on aina tullut nopeasti.