viikko sitten oli lähes 30 astetta lämpimämpää. kehtasin vielä narista.
perjantaisin minulla on neljä liikuntatuntia putkeen, tänään puhalsi tuuli niin voimakkaasti, että hiekka sattui silmiin, oli lähes mahdoton nähdä eteen. hetken aikaa siinä ähellyttäemme päätin luovuttaa ja keräsin kersat katoksen alle. olo oli kaikkea muuta kuin luova sen hiekkakuorrutuksen alla, joten muuhun en kyennyt kuin vapaamuotoiseen rupatteluun lasten kanssa. mukavaahan se oli. kai sitä välillä voi ihan jutuskellakin.
tänään olemme kokkailleet kotona, naapurin pojan kanssa. pojan, joka muuttaa ensi viikolla pois long beachilta. sinne menee sitten ainut jäljellä oleva kaveri tästä unessa olevasta aavekylästä. sekä myös korvaamaton hilda-fani ja koirien hoitaja.
pahoittelut marmatuksesta.
huomenna olisi swakopissa saksalaisten karnevaalit. liikenteeltä suljettu 50 metrin pätkä katua, kylmää kaljaa ja varmaan jotain typeriä hattuja. jaksaiskohan sitä innostua?
2 kommenttia:
Oneeksi Matti on luonut itselleen Facebook profiilin, jotta voi olla yhteydessä jatkossakin wilryn kanssa... joka siis muuttaa 15 (viidentoista)kilometrin päähän.
p.s Olit muuten Jenni nukkumassa jo kun pojat soitti mulle tänne jä kertoi tästä tulevasta "välimatkasta"
+ Wilry lauloi mulle synkkäri serenaadin (looking back the days...)
Suukloja kaikille
T. Jusbet
Oi symppapisteet sinne ja lämpöä värjöttelyyn! Me pääsimme kylmän talven kourista tänne yhtä kylmään kevääseen, hrrr. Silti ikävä Botswanan päivälämpötilaa,joka kummiskin sinne parinkympin paremmalle puolelle nousi.
Lähetä kommentti