11. toukokuuta 2010

tien varrella

"tämä voi olla koko elämäni ihanin päivä,
ajetaan hiljempaa,
toivon, että matka jatkuu, jatkuu vaan"

caprivi, bwambwatan kansallispuisto. lähes 200 km ajettiin kansallispuiston läpi. pysähdyttiin ottamaan merkistä kuva. tien pientare sai toimia helpotuksen kohteena. siinä kykkiessä mies sanoi, että katso taakse. elefanttihan se siellä tietä ylitti. kamera oli tietysti autossa. hupaisaa silti. ja fantti oli sen verran kaukana ettei edes ehtinyt säikähtää.



pohjoisessa oli tien vierustalla paljon kyliä, tässä yksi niistä. sambian puolelta.
kuka ymmärsi ensi vilkaisulla mitä kyltissä lukee? minulla oli aika pitkät piuhat. ensimmäisellä ajokerralla rundussa en osannut lukea oikein, enkä vielä kuvaakaan ottaessa, vasta toisella kuvauskerralla osasin lukea oikein.




namibian kylämaisemia


kangastuksia

jatkoa seuraa. nyt kutsuu nukkumatti. vaikka on loma niin myo kutsuu aamulla. erityisesti kirjasto. jatkoa seuraa kuville.

Ei kommentteja: