ensimmäinen työpäivä

on takana. aamulla lähdin 6.10 kotoa ja palasin 19.30 takaisin. aih! tätä tunnetta!!! on ollut ikävä. olen ollut suuressa kaivoksessa, työntekijöitä ainakin 1500. työni on ollut pikainen selkärangan tutkiminen yhdistettynä eteentaivutustestiin, punnerrus - ja vatsalihastestit. tänäään testasin ainakin 100 ihmistä. 6 minuuuttia varattu per testattava, liukuhihnatyöskentelyä hullun kuumissa olosuhteissa. yli 40 astetta lämpöä, telttakatoksessa. itse kaivoksella olin 11 tuntia!!! jossain vaiheessa aamupäivää olin ihan varma etten selviä päivästä, lähinnä siitä kuumuudesta. paikallinen vesijohtovesikin tuli maistettua. kylmänä hyvää!! ja vatsa ainakin toistaiseksi on ok. paikalliset juovat sitä vallan. taidan kuitenkin pidättäytyä silti pullovedessä. kaivos on 80 km sisämaassa, joten lämpötila nousee siellä aina, joka päivä, todella korkealle, vaikka täällä rannikolla olisi vain reilu 20 astetta. tosin viime viikot täällä on ollut myös uskomattoman kuuma.

tarkastukset kaivoksella kestävät 9 päivää eli vielä ensi viikko menee siellä, sitten pääsen walvis bayn fysioterapeutille töihin aina silloin tällöin.

eilinen päivä meni tietokoneen kanssa molemmissa naapurikuapungeissa pyöriessä. aamulla lähdin 9.00 ja palasin 17.00, työpäivä sekin. ja ilman mitään todellista apua. eli minulla ei tule olemaan nettiä käytössä vielä pitkään aikaan. miehen kone on käytössä vain iltaisin ja silloin on niin paljon muutakin puuhaa. en ole perillä mistään suomen uutisista, iltalehti on täysin unhoittunut, samoin facebook. byyah! mutta ehkä joku päivä saan koneeni nettikuntoon. paikallinen mokkula ei vielä kykene yhteistyöhön uuden vistani kanssa. siihen pitäisi asentaa jotkut driverit, mutta niitä ei saa mistään. joten mitäs teet???

joka tapauksessa olen niin iloinen tästä päivästä. tapasin monta mukavaa ihmistä ja sain tehdä työtäni. paljon tuli nähtyä kaikenlaista, mutta voi, että noilla mustaihoisilla siskoillamme on kauniit vartalot, vaikka kiloja olisi enemmänkin. takapuoli ei roiku eikä latistu vaan kasvaa muhkeasti ulospäin. tykkäsin myös kovasti siitä, että ensimmäistä kertaa sain todella kontaktin mustaihoisiin. kaikki tuttumme ovat valkoisia eivätkä valkoiset ja mustat hengaa yhdessä, minua asia on vaivannut siitä asti, kun tälle mantereelle astuttiin ja edelleen yritän ymmärtää tätä eroa valkoisten ja mustien välillä. aiheesta voisi avautua enemmänkin, mutta ehkä joku toinen kerta.

suihku odottaa, olen suolaistakin suolaisempi.