viikko sitten vietin viikonloppua spitzkoppessa. ystäviä kannustamassa juoksu -ja pyöräilytapahtumassa. aasiajelullakin käytiin. ajurimme oli elvis nimeltään, kuudesluokkalainen poika. hirvitti suoraan sanottuna olla rattaiden kyydissä. oli sen verran pomppuinen tie ja itsepäiset aasit.
urhea juoksija. aamukymmenen jälkeen oli jo niin kuuma, että muuhun kuin paikallaan olemiseen ei kyennyt. jokainen liike oli tarkasti harkittava. bungalowimme ovensuu oli minun paikkani, siinä kävi edes jonkinlainen tuulenvire.
it's all about the balance.
kuvat eivät tee oikeutta jylhille maisemille. en tajua, kuinka nuo kivenmurikat voi pysyä noiden kallioiden ja vuorten päällä. spitzkopp oli hohtavan oranssi, lumoavan kaunis paikka, erityisesti auringon noustessa.ensimmäiset kuvat ovat aamun sarastyksen aikaan otettuja.
jos joku on epäillyt agilityn vauhdikkuutta, niin tässä olisi todiste. tukka pystyssä siellä juostaan.
hilda parka joutui martin hellään käsittelyyn.
mies on muuten vieläkin etelä-afrikassa. viides viikko vierähtää käyntiin, kun olen ilman rakasta. ikävä on jo hirmuinen. tahtoo miehen kotia. nyt. heti.
2 kommenttia:
Kiva tietää että siellä ilmat alkavat lämmetä, on mitä odottaa kun täällä alkaa syksyn ja talven loskat ja pimeä kausi! =)
sisämaassa on kuuma! rannikolla on taas ihan todella kylmä. yölämpötilat on lähellä nollaa. aamuisin on aurinko kyllä paistanut, mutta asteita on vähemmän kuin 10.
tänään olisi tarkoitus hoitaa teidän majoitus kuntoon!
Lähetä kommentti