mahalasku...

kauan aikaa odotetut ja hartaasti järjestetyt viime viikonlopun tapahtumat ovat ohi. tosin jälkipuintia taidetaan käydä vielä pitkään.

luokkaretki oli puitteidensa puolesta onnistunut. paikka, jossa yövyimme oli toimiva, me opet saatiin huoneisto ilman lisämaksua, telttapaikan hinnalla. uima-allas on kuulema yksi isoimmista ulkoaltaista namibiassa. retki katsomaan the white lady rockia oli hyvin informatiivinen, kaikki tykkäsivät. overlander-retki (safariautolla) peruuntui, koska auto oli mennyt rikki. vastineeksi järjestäjä vei meidät kävelyretkelle ympäri uisin kylää. kylä on aivan pienen pieni. itse kylässä asuu 60 asukasta ja uisin locationissa (mustien asuinalue) asuu 2000 ihmistä. kaupunki on perustettu 1960-luvulla etelä-afrikkalaisten toimesta. etelä-afrikkalaiset alkoivat louhia tinaa, kaivoksen toiminta ei ollut kannattavaa joten se suljettiin 1990-luvun alussa. jäljelle jäi työttömyys ja köyhyys. tällä hetkellä turismi työllistää sekä yksi paikallinen yritys, joka valmistaa tiiliä. 2/3 asukkaista ovat työttömiä.

kaikki meni siis loistavasti lauantai-iltaan saakka. kunnes paikan omistaja halusi välttämättä jututtaa minua ja toista opea (nuorta jenkkiä, joka on ollut myo:lla jo kolme vuotta). lapset olivat jo nukkumassa, onneksi. omistaja oli juuri muutamaa tuntia aikaisemmin vienyt meidät ja lapset tuolle uisin kyläkävelylle, lapset tykkäsivät ja olivat osallistuvia. omistajalle oli välttämätöntä jakaa mielipiteensä kanssamme, vaikka kuinka yritimme tilanteesta päästä pois. omistaja alkoi ensin voivotella etelä-afrikan poliittista tilannetta, kuinka nykyinen presidentti on rikollinen. lisäsi siihen, että ei siellä presidentiksi pääse ellei ole rikollinen niin kuin esimerkiksi nelson mandela oli ennen presidenttiyttään. rikkoihan mandela hänen mukaansa aikoinaan etelä-afrikan lakeja joutuessaan vankilaan, tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat soida päässä kovaa ja korkealta, yritimme päästä pois ja rauhoittaa tilannetta. turhaan. omistaja alkoi seuraavaksi paasaamaan siitä kuinka apartheid on ainoa oikea ratkaisu tässä maailmassa, kuinka palaamme siihen vielä ihan pian. kuinka väärin on asettaa eri rodut samalle viivalle jne... samaa kammottavaa huttua. mikä näitä afrikaanereita vaivaa??? mitä se omistaja haki tuolla puheellaan? miksi se paasasi meille, kahdella länkkärille, jotka ovat mustan lapsikatraan kanssa hänen paikassaan, maksavina asiakkaina? itse hän meille ehdotti yhteistyötä. antoi tarjouksen. arvatkaa vaan, palaammeko paikkaan? puistattavaa. sunnuntaiaamuna piti nieleksiä muutaman kerran ennen kuin kykenin kohtaamaan omistajan. myo:n edustajana en lähtenyt kiistelemään asiasta, mutta tein silti kantani hiljaisella vastarinnalla selväksi. mikä ihmeen tarve niillä on puolustella tekojaan ja kantaansa?

jos jotain täällä namibiassa vihaan niin noita oksettavia punaniskoja.

lentopallojoukkueen pelit oshakatissa menivät hienosti. olivat taistelleet loppuun asti. voittoja ei kertynyt, mutta kokemusta senkin edestä. tiesimme jo etukäteen, että olemme muita joukkueita selvästi nuorempia. muut joukkueet koostuivat vuonna 1994 syntyneistä pelaajista, kun meidän joukkueen vanhin pelaaja oli syntynyt vuonna 1995 ja nuorin 1997. kovasti joukkue oli kuitenkin saanut kehuja rehdistä pelaamisesta ja yrittämisestä. kaikki muu olikin sitten mennyt ihan päin prinkkalaa. pelaajat olivat saapuneet oshakatiin kolmelta yöllä. päämajoituspaikka oli ollut siihen mennessä jo täynnä, joten heidät oli siirretty johonkin kammottavaan loukkuun, jossa torakat olivat peittäneet suurin piirtein kaiken. aamulla herätys oli ollut kuudelta, ei kukaan tosin ollut nukkunut. aikataulut olivat pettäneet pahemman kerran ja muutoksia oli tullut muutoksen perään.

pelaajien oli tarkoitus saapua takaisin vasta tänään, mutta koko swakopin joukkueella oli tullut mitta niin täyteen, että olivat matkanneet takaisin kotiin koko sunnuntaiyön. prkl! meidän joukkue teki niin paljon työtä tämän eteen, minä tein niin paljon työtä tämän eteen. myo:n hallitusta oli taivuteltava aika lailla, että he suostuivat päästämään lapset matkaan ilman minua, toisen valmentajan kanssa. ei sillä, että minä olisin asialle mitään paikan päällä mahtanut, mutta tiedän, että saan selitellä ja paljon.

joku kysyikin minulta, että uskoinko tosiaan että turnaus voisi onnistua. noh, uskoin. olkoon sitten sinisilmäisyyttä tai ihan vain uskoa siihen, että asiat voivat muuttua, jos siihen antaa mahdollisuuden.

loma miehen kanssa on niin tervetullut tällä hetkellä. neljän yön päästä startataan.

tämän päivän olen ollut ensiapukurssilla, jei!! se on ollut erikivaa ja fysioterapiaa tuli pitkästä aikaa ikävä. kurssi jatkuu vielä huomisen. keskiviikkona pitäisi kirjoittaa raportti luokkaretkestä. torstaina saa sitten ihan rauhassa jo keskittyä reissuun. pajero pääsee matkaan.

meillä molemmilla on nykyän otsalamput!! kuinka kätevää. crocsit jalkaan ja otsalamput päähän. kyl tää tästä.

ps. lupaan jättää crocsit kotia.