arkiaskare.

viime kevään eli namibian syksyn aikana alkoi swakopmundiin ilmestyä kierrätyspisteitä. asian vierestä; ajattelen edelleen vuodenajat päiväntasaajan pohjoispuolen mukaan eli elän syksyä parhaillaan, vaikka täällä kevät onkin.



kierrättäminen on siis hieman hankalampaa kuin suomessa, tai siis samanlaista kuin silloin ennen jokaisen talonyhtiön omia kierrätyspisteitä. täysiä pinnoja ei kyllä meille kierrätyksestä edelleenkään tule. lasi on ainut mitä tällä hetkellä kiikutamme säännnöllisin väliajoin kierrätyspisteeseen. en tiedä mitä kierrätetylle tavaralle tapahtuu keräyksen jälkeen, mutta mielestäni tällä hetkellä on tärkeintä osoittaa kiinnostusta asiaan ja kierrättää kuuluvasti.



päivä taisi olla lauantai. ensin menimme agilityyn koko perheen voimin ja siitä jatkoimme kauppareissulle. koirat on jo tottuneita avolavamatkaajia. taustalla näkyy autopesula. niitä on täällä vähän joka puolella. käsityönä pestään, kallein hinta minkä olen auton pesemisestä (sisältä&ulkoa) maksanut on ollut 70 namdollaria elinoin seitsemän euroa.



sparin parkkipaikalla. paikasta löytyy myös kolme pikaruokaravintolaa; wimpy, debonair ja chicken city (en ole minkään asiakas), kampaaja, pari kiinteistövälittäjää, kenkäkauppa, raamattukauppa ja toimistptarvikeliike sekä tietty viinakauppa. kuvat on muuten tosi epätarkkoja ja harmaita, mutta niin oli lauantaikin.



paikallisen viinakaupan aukioloajat. en sitten tiedä mitä tapahtuisi, jos soittaisi tuohon hätänumeroon. tulisiko joku antamaan hätään pullon punkkua?



kuvia lihatiskiltä. puolet tiskistä on varattu biltongille eli kuivalihalle. miehen suosikkibiltong löytyy juuri tästä nimenomaisesta kaupasta ja tiskistä. chili bites.



alla olevat makkarat pekoniin käärittynä tiivistää paikallisen braai-kulttuurin. grillissä on lähes poikkeuksetta vain lihaa, tirisevää rasvalihaa...
bloggeri ei suostu yhteistyöhön, kääntää kuvan ylösalaisin vaikka kuinka käännän sen takaisin oikein päin. grr.




liha on kuulema the herkku täällä. varsinkin kaikki pihvit ja paistit.



tässä olisi sitten tätä vaasan hapankorppua, nimetty vain hieman kansainvälisemmäksi. finn crisp. hyllystä puuttuu vain pyöreä näkkäri.



muovipussejen paratiisi = namibia. kaikki pienimmätkin asiat laitetaan pussiin. roskiksessa ei voi käyttää kaupan pussia, koska ne on niin kehnoja rakenteeltaan ja meidän roskis on jumbokokoa. tämä muovipussejen ostelu on niin turhaa touhua. minä vihaan muovipusseja.



niinpä meillä käytetään kauppakasseja.



trans kalahari highway. tiemme kotia swakopista. tie menee meren ja dyynien välissä. ei hullummat maisemat. tosin en edes muista, koska sää olisi ollut niin kirkas, että siitä saisi otettua parempia kuvia pokkarilla. pahoittelnu edelleen kuvien laadusta. hävettää ihan, mutta menköön.



kotiristeys. kaunis auringon paistaessa.



kauppasaalis. ei mitään sen ihmeempää tai eksoottisempaa.



laiskan suikaloijan unelma. tuoreeltaan valmiiksi paloiteltu kaali ja porkkana. eikä kilohintakaan niin hurja ole. paketin hinta oli noin 70 senttiä. ja tuota kaalipaistosta söi kaksi ihmistä kaksi päivää... että laskeapa siitä sitten aterialle (perunan korvikkeelle) hinta.



vihdoin löydettiin molempia miellyttävä kahvi.juhlaa. minä en kyllä valita pikakahvista. rakastan sitä.



hapankorppu kunniaan. illan paras naposteluherkku syntyy näistä, voista, kurkusta ja siipaleesta juustoa, unohtamatta herbamarea. sitäkin saa kaupasta.



oliko pettymys? ei mitään sen erikoisempaa kaupasta. mitään kovin eksoottista täällä ei ole. ehkä lihahyllyssä näkyy suomea enemmän kieliä, mahalaukkua ja muuta hieman kyseenalaista elintä, mutta muuten melko samoilla eväillä mennään kuin suomessa, siis tässä taloudessa.

rahat oli tarkoitus kuvata, mutta kukkaro on tyhjä...matti kukkarosssa, heh.