mistä sitä aloittaisi? kovin vähän olen vielä hotellin ulkopuolelle mennyt, mutta kapista on tullut aivan mielettömän ihastuttavan kaupungin tunnelma, taidan olla jo rakastunut. ihmisten ystävällisyyttä, joka on myös kovin hienovaraista ei voi liikaa hehkuttaa. kaupunki näyttää myös yllättävän vehreältä, vuoria on joka puolella ja merta taas toisella, kaunista! ruoka on ollut todella hyvää, lihaa syömättömänä hiukan jännitti kuinka minun käy, mutta merenelävät on niin tuoreita ja maukkaita, että hyvin minun käy. jo hotellin aamiainen on valtava kaikkine vaihtoehtoineen, sushista pestolla täytettyihin tomaatteihin, hedelmiä on paljon ja mango on niin makeaa, nyt on kuulema mangokausi meneillään. eikä muuten maistu yhtään samalle kuin kotimaassa.

kaikki on mennyt niin hyvin, että hieman jo arveluttaa mitä tapahtuu seuraavaksi. toki olen jo palanut rintamuksesta ja pienestä kaistaleesta otsaa. eilinen päivä meni vielä lepäillessä altaalla, rasvasin ainakin kerran tunnissa, suojakertoimella 30, mutta ei auttanut täysin.

voi olla, että meidän reissu kapissa venyy vieläkin pidemmäksi. eilen oli käynyt ilmi, että henkilö, joka on hoitanut meidän viisumiasioita namibiassa on hävinnyt tyystin, joten täytimme taas kerran viisumipaperit, etelä-afrikkaan meillä on 3 kuukauden turistiviisumit.

minulla on suunnitelmissa mennä ensi viikolla päivän kestävälle heppavaellukselle! tänään ajattelin uskaltautua hotellin ulkopuolelle, ihan turvallisen tuntuista täällä on ollut. eilen tultiin ravintolasta kukkuloiden takaa hout baysta (a+t, asuitteko siellä?) noin 40 minuutin taksimatka jollain iänaikuisella mazdalla, missä ei ollut turvavöitä ja se nitisi ja natisi äänekkäästi, mutta perille päästiin vaikka monissa valoissa saimme pahoja katseita naapuriautoista. taksikuski kehui ahtisaaren työtä ja kysyi mitä kekkoselle kuuluu nykyään, mikä tietysti herätti meissä suurta hilpeyttä, kerroimme kekkosen olleen jo pilvenreunalla yli 20 vuotta, muistipa taksikuski myös helsingin olympialaiset vuodelta 1952, ei ollut mikään nuori kuski.

viikonloppuna on tarkoitus mennä ainakin cape pointille ja lauantai-iltana täällä on suuri pride festivaalin huipennus eli katuparaati, aion houkutella miehen sitä katsomaan, houkuttelu on vielä aika vaiheessa, mikä noita heteromiehiä vaivaa? tänään siis suunnitelmissa uskaltautua hotellin ulkopuolelle, käydä katsomassa viereistä kuntokeskusta ja ehkä makoilla muutama tunti auringossa kunnes mies pääsee töistä. illalla luvassa taas herkuttelua, miehen kollega lähtee huomenna pois kapista joten tänään on vielä viimeinen illallinen luvassa hänen kanssaan. kollega vei meidät tiistaina syömään waterfrontin alueelle eli ns.satamaalueelle, paljon ravintoloita ja turisteja, silloin nähtiin myös hylkeitä tai merileijonia siltojen alla uiskentelemassa, minä olisin tietysti voinut jäädä ihailemaan niitä ikuisuudeksi, mutta ovat kuulema ihan normaalinäky. kyllä meidän päät eläinrakkaina menee varmaan niin pyörälle täällä.

juttu poukkoilee pahasti, yrittäkää jaksaa, mutta ehkä se kertoo, että on vielä paljon sisäistettävää. ja nyt mars niihin päivän toimintoihin.

ps.lämpöä on taas yli 30 astetta, aurinko paistaa aamukahdeksasta illan puolikahdeksaan pilvettömältä taivaalta.

pps. lentokoneessa oli ne pikkunäytöt jokaiselle matkustajalle, kiitos elina toivomisesta!