kauan olen ajatuksissani haaveillut blogin perustamisesta. kun tieto namibiaan muuttamisesta ei ole enää pakahduttava salaisuus, niin mikään ei estä blogin perustamista. saa nyt nähdä kuinka pitkälle innostus kantaa, viimeistään aktivoidun namibiassa. lähtöön on aikaa vielä vajaat neljä kuukautta. se on pitkä aika, kai.
ei se kyllä taida olla. tekemistä on niiiiin paljon. päätöksiä pitäisi tehdä ja mielellään oikeita. mutta mistä tietää miten tekee oikeita päätöksiä? aika näyttää, kai.
jotain pientä minusta
- jenni
- namibiassa 2009 alkanut kotirouvan ura vei kenian mombasaan 2011 ja takaisin suomen turkuun elokuussa 2013. tietyt asiat eivät muutu, vaikka ympäristö muuttuisi. aamurutiinit ovat minulle tärkeitä, jos ne järkkyvät niin mieleni järkkyy vielä enemmän. muuten välttelen ja pelkään rutinoitumista. rutiinit tekevät hyvää, mutta entä rutinoituminen? sitä minä pohdin turhan usein. rakastan suomen kesää ja vihreää ruohoa, laiskoja päiviä nurmikolla, innostumista, pieniä kirjaimia, hikoilemista urheillessa niin, että joka huokosesta tulee nestettä pintaan, hippustani,mattia, perhettäni ja ystäviäni, eläimiä ja merihevosia, suklaata, kun se sulaa suussa, maitokahvia, katkarapuja, sileitä kiviä ja jylhiä maisemia, kallavettä. auringonlaskun ihastelua hiekkadyyneillä, ostereita ja pauhaavaa merta. ja tietysti ihan yli kaiken karvakorviani marttia ja hildaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti